Hindulaisuus

Hindulaisuus 

 

 

Hindulaisuus on Intiasta peräisin oleva hyvin moninainen ryhmä uskontoja ja suuntauksia. Hindulaisuutta pidetään maailman vanhimpana uskontona. Hindulaisuuden tunnustajia on noin 800 miljoonaa, lähinnä Intiassa.

 

 

 

Historia

 

 

Hindulaisuus on kehittynyt Intiassa tuhansien vuosien aikana. Sillä ei ole yhtä perustajaa tai perustamisaikaa, vaan sen pohjana olevat pyhät kirjoituksetkin sisältävät vaikutteita monilta eri vuosisadoilta ja monista kulttuureista.Veda-kaudella palvottiin lähinnä henkilöityneitä luonnonilmiöitä. Veda-kirjallisuus koottiin kokoelmaksi noin 1000–800 eaa.Vuonna 1947, kun Pakistan ja Intia erotettiin toisistaan osin uskonnollisia rajoja pitkin, Intiasta tuli muodollisesti uskonnoton mutta käytännössä hindulaisuuden dominoima valtio. Toisaalta intialaisten muuttaminen ulkomaille, sekä Eurooppaan että Afrikkaan, on johtanut hindulaisten yhteisöjen syntymiseen eri puolille maailmaa.

 

 

 

 Uskomukset

 

Hindut uskoivat, että kaikilla elollisilla on sielu. Ganges-virta on hinduile pyhä. Hindut uskoivat, että Himalajalta virtaava vesi on pyhää ja, että se puhdistaa ihmisen sielun, jos hän upottautuu virtaan. Hindulaisuus on hyvin monimuotoinen uskonto ja siihen liittyy, myös paljon erinlaisia rituaaleja.

Keskeinen käsite hindulaiselle ajattelulle on mokša, jossa vapaudutaan jälleensyntymän eli samsaran ketjusta ja yhdistytään brahmaniin. Ihminen syntyy maan päälle yhä uudestaan, kunnes hän oivaltaa yksilöllisen sielunsa atmanin ja maailmansielun brahmanin olevan yhtä. Ruumillistumia eli inkarnaatiota säätelee karma eli syyn ja seurauksen laki. Hyvät teot elämässä tuottavat hyvää karmaa ja huonot pahaa karmaa ja nämä vaikuttavat seuraavaan elämään.
 

Hindulaisuuden mukaan ihmisellä on elämässään neljä päämäärää: artha, kaama, dharma ja mokša. Sanotaan, että kaikki ihmiset etsivät arthaa (aineellista ja henkistä omaisuutta). Seuraavaksi ihminen etsii kaamaa (aistilliset ja sosiaaliset nautinnot). Vanhemmiten ihmisen sanotaan tavoittelevan dharmaa (oikeudenmukaisuus, velvollisuus, henkinen oppi). Neljäs ja perimmäinen päämäärä on mokša, jälleensyntymien kehästä vapautuminen ja siirtyminen brahmanin yhteyteen.

 

Hindutemppeli

Mandir on hindulaisuuden temppeli. Se on yleensä pyhitetty jollekin jumalalle, ja keskeisellä paikalla on tämän jumalan kuva eli marti. Pääjumalan lisäksi temppelissä kunnioitetaan yleensä myös muita tähän liittyviä jumalia. Temppelin seinissä ja muissa osissa on kuvia, jotka kertovat jumalan elämänvaiheista ja niihin liittyvistä tapahtumista. Paikoin on myös temppelialueita, joissa kullekin jumalalle on rakennettu oma temppelinsä.Mandireita alettiin rakentaa noin 2000 vuotta sitten, kun bhakti eli henkilöityneille jumalille antautuminen yleistyi. Ne on usein rakennettu kivestä. Vanhimmat temppelit on kaiverrettu kallioon.

 

 

 

Pyhimykset 

 

 

Tärkeimmät jumalat Hinduille:

 

Brahma - luojajumala

Šiva - hävittäjä ja rakentaja

Visnu - rakkauden jumala

 

 

Hinduilla on, myös miljoonia muita jumalia. Hindulaisuuden jumalat eivät ole hyviä eivätkä pahoja vaan henkiolentoja, jotka tekevät milloin minkäkinlaisia ratkaisuja, vastaavasti kuin ihmisiä ei voida luokitella hyviin ja pahoihin.

 

Hindulaisuus nykypäivänä

 

 

Nykyisessä hindulaisuudessa peruspilarina on kolmiyhteinen jumala. Brahma on luojajumala. Brahmaa ei nykyisellään juurikaan palvota, Vishnu on rakkauden ja elämän ylläpitäjä ja Shiva on hävittäjä, mutta samalla uudelleenluova jumala. Näillä kolmella pääjumalalla kaikilla on puoliso, shakti.

 

Hindumytologiaan pohjautuva Kumbh Mela -juhla järjestetään joka 12. vuosi Allahabadissa. Pienempiä vastaavia tapahtumia järjestetään Intian muissa osissa kolmen vuoden välein. (viimeksi juhla oli 14.1 2013)